Sipoo liittyi HSL:n jäsenkunnaksi vuoden 2012 alusta. Sipoo on hiukan myöhässä, jos tarkastellaan mm. HSL:n vuoden 2011 suunnitelmia mm. runkolinjastosta ja poikittaisliikenteestä. Tämän ei tule olla este Sipoon mukaan ottamiselle suunnitelmiin, koska samalla voitaisiin tarkastella seudullista poikittaisliikenteen kehittämistä, joka Vantaalla ei voi olla pelkän kehäradan ja sen liityntäliikenteen varassa.

Lähdin tänään töistä Hakuninmaalta alustamaan HSL:n joukkoliikenteestä ja keskustelemaan mm. Korso-Koivukylän liikennöintisuunnitelmasta Koivukylän vanhustenkeskukseen. Olin katsonut reittioppaasta kätevän yhteyden, jotta olisin noin 20 minuuttia ennen yleisötilaisuuden alkua paikanpäällä. Reittioppaan mukaista yhteyttä klo 16.51 ei koskaan tullutkaan. Jatkoin hiukan myöhässä olevalla yhteydellä Vantaan puolelle, koska toivoin pääseväni jollain yhteydellä Vantaan poikittaisille yhteyksille, jotta ”ruuhka-aikaan” pääsisin mahdollisesti eteenpäin esim. kohti Tikkurilaa. Odotteluksi meni ja noin 40 minuutin jälkeen olin lopulta päässyt vasta noin pari pysäkinväliä eteenpäin ennen 474:n saapumista.

Seuraavana olin odottamassa Vantaankosken tienoilla linjaa 53, jonka olisi pitänyt saapua klo 17.37, mutta joka tulikin noin 20 minuutin jälkeen. Olisin myöhästynyt vain vartin, jos tuo yhteys olisi saapunut ajoissa, mutta lopulta näytti siltä, että toisena alustajana tulisin myöhästymään noin puoli tuntia. Kehä 3:n kautta Tikkurilaan ja Koivukylään. Matka Vantaan rajalta Hakuninmaalta oli kestänyt noin tunti 45 minuuttia ja sen matkan aikana en kyllä ihmettele ollenkaan, miksi Vantaalla oman auton käyttöaste on huomattavasti Helsinkiä korkeammalla.

Oli varsin noloa tulla kertomaan HSL:n hallituksen jäsenenä joukkoliikenteestä vantaalaisille aktiiveille lähes tunnin myöhässä siksi, kun kunnan sisäinen poikittaisliikenne näytti olevan jotain ihan käsittämättömän surkeaa käytännössä, vaikka toki aikataulukirjoissa jotain muuta lukisikin.

Keskustelu lähti käyntiin nopeasti. Alueen liikennesuunnitelmasta nousivat esille mm. linjaa 77 koskeva vaatimus kiertää jatkossakin terveysaseman kautta ja se, että linjan 973 tulisi lähteä jatkossakin Päiväkummusta. Kritiikkiä tuli myös linjanumeroinnin muuttamisesta, koska siihen kaivattiin vahvempaa alueellista logiikkaa sekä sitä, että vanhat linjat säilyttäisivät mahdollisimman hyvin numeronsa, jotta mm. ikäihmiset voisivat paremmin muistaa niiden reitit.

Lentokentän työssäkäyntialueen (ml. siis Ruskeasanta ja Ilola) linjat 63 ja 613 nostettiin esille, jotta varmistettaisiin jatkossakin joukkoliikenneyhteydet tällä alueella. Sikäli vaatimus on varsin kohtuullinen, sillä muistelen joissain aiemmissa tutkimuksissa tuon alueen liikenteen olevan monin verroin hitaampaa kuin auton käytön, jolloin tarvetta on juuri joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kaarimallisessa taksajärjestelmässä Pasilan jääminen A-vyöhykkeelle koettiin negativiisena, koska raideliikenteen avulla Vantaan poikittaisliikenne on käytännössä nopeinta, jolloin ratkaisussa lähinnä rahastetaan C-vyöhykkeellä olevia vain tulojen näkökulmasta, eikä joukkoliikenteen kasvattamisen näkökulmasta. Niin ikään mm. Tammiston ja Tikkurilan roolit herättivät keskustelua ja vyöhykkeiden reuna-alueita toivottiinkin ”pehmeiksi”, jolloin huomioitaisiin mm. kehä 3:n suuntainen liikennöinti molemmin puolin kehää. Ainakin lisämaksu vyöhykkeestä tulisi olla kohtuullinen, jotta se kannustaisi käyttämään joukkoliikennettä.

Korso-Koivukylän alueen osalta nousikin esille erityisesti Leinelän ja Koivukylän asemien syöttöliikenne kehäradan valmistuessa. Ideoita mm. osin ympyrämäisistä linjoista nousi esille jälkikeskusteluissa. Palveluiden keskittämisen todettiin tekevän myös ”ilmaiset” kuntapalvelut maksullisiksi, jolloin kirjastossakin käynti maksaa, kun lähipalvelut katoavat ja palveluihin pääsee vain julkisilla (tai omalla autolla). Metropolialueen tulevaisuutta mietittiin yhteneväisenä veroalueena, jolloin myös mm. taksajärjestelmät voisi olla seudullisesti samanlaiset, jolloin esim. neljän kunnan sijaan mukana olisivat ainakin Kirkkonummi ja Sipoo.

Pohjois- / Koillis-Vantaan esille nousseet ongelmat mm. Nikinmäen osalta ja muutenkin pääradan itäiselle puolelle jäävän alueen osalta herätti keskustelua yhteistyöstä Sipoon kanssa. Ajatuksena palautteissa HSL:n sivuilla oli noussut mm. jonkin nykyisistä linjoista kehittäminen poikittaiseksi linjaksi. Esillä oli mm. linja 52 (Korso – Myyrmäki). Toisaalta linjalle koettiin tärkeäksi yhteys lentokentälle ja juna-asemille sekä Peijaksen sairaalalle.

Koska joukkoliikenteeseen on vaikea saada lisäresursseja, mutta esim. Helsingissä on toteutettu linja 56 suurten kaupunkien joukkoliikennetuella, koettiin tärkeäksi, että Sipoo otettaisiin mukaan myös runkolinjastosuunnitelmaan, jolloin sieltä saataisiin esim. jokin sellainen aluksi edes kohtalaisen tiheästi liikennöivä yhteys Nikinmäki huomioiden, joka samalla voisi saada sipoolaisille yhteyden Peijaksen sairaalaan ja lentokentälle.

Voisiko linja yhdistää myös Itä- ja Länsi-Vantaan luotettavana bussiyhteytenä, jäi vielä auki. Parannettavaa on, joten terveiset tästä haluttiin lähettää myös HSL:n suunnittelijoiden suuntaan.