Heinäkuussa (2011) minulla oli mahdollisuus päästä reissaamaan Helsingin Seudun Liikenteen eli HSL:n alueella Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Reissaamista tein ensisijaisesti siksi, että sain konkreettista, omakohtaista tietoa alueen poikittaisliikenteen nykytilasta sekä toissijaisesti keräsin tietoa kaarimallisen taksajärjestelmän taustaksi. Molemmat ovat erittäin isoja asioita, joilla onnistuessaan voi olla paljon myönteisiä seurauksia, mutta jotka tulevat myös herättämään varmasti perusteltua kritiikkiä. Kolmantena asiana reissatessani nousi matkustajainformaatio eri muodoissaan.

 

Espoossa ja Vantaalla satunnaisena matkaajana, mutta aktiivisena joukkoliikenteen käyttäjänä nostan erityisesti esille pysäkkitietojen kehittämisen paikoissa, joissa suoritetaan aktiivisesti vaihtoja linjalta toiselle. Syytä olisikin yhdenmukaistaa pysäkkikartat näkyvälle paikalle sijoitetuiksi laiturikartoiksi, joissa kerrotaan linjat ja laiturit. Asia kuulostaa itsestään selvälle, mutta tämä tieto oli puutteellista monessakin paikassa. Samalla tiedon saisi laiturikarttoina mobiilisovelluksiin, joita voisi hyödyntää busseissa niiden lähestyessä vaihtoasemaa.

 

Tietoa oli monitoreilla, sähköisillä ilmoitustauluilla esim. laiturien numeroina ja esim. Munkkivuoren ostarin kartan tavoin seinäkarttana, josta osa lähialueen tärkeistä pysäkeistä puuttui, jolloin niille löytäminen voi osalle olla suorastaan mahdotonta, kun vaihtoyhteyttä on etsimässä.

 

Kuva 1: Espoossa tiedot lähdöistä oli laitettu laitureittain, mikä hämmentää, kun etsii tiettyä linjaa, joka lähteekin viereiseltä laiturilta.

 

Toisena näissä kartoissa tai vähintään pysäkeillä tulisi tuoda selkeästi tieto siitä, minne pysäkiltä pääsee. Esimerkkinä Myyrmäessä olisin missannut tärkeän poikittaisliikenneyhteyden, jos olisin jäänyt linjan pysäkille, koska etelään mentäessä piti olla vähän matkan päässä olevalla pysäkillä. Laiturin pysäkki toimi vain pohjoisen suuntaan. Sama ilmiö oli myös esim. Mellunmäessä linjan 78 osalta, jossa tulevan Jokeri 2:n runkolinjan pysäkki Malmin suuntaan sijaitsi tien vieressä eikä laiturialueella, josta löytyi linjan pysäkki Vuosaareen.

 

Kuva 2: Tältä pysäkiltä kulkee myös 539.

 

Keskeiset vaihtopaikat

 

Westend, Tapiola, Martinlaakso, lentokenttä, Tikkurila, Leppävaara, Malmi, Mellunmäki ja Itäkeskus ovat esimerkkejä paikoista, joiden rooli on iso myös sellaisessa "fiiliksellä reissaamisessa". Jos tietää kohteensa näiden alueiden lähistöiltä suurin piirtein, voi aika pitkälti suunnata jollekin näistä paikoista, koska varsin todennäköisesti löytää jatkoyhteyden useista vaihtoehdoista päämääränsä tietämättä liikkeelle lähtiessään vielä tarkkaa linjaa. Tulisiko siten esim. näiden asemien (tai vastaavien) osalta merkitä jokin tunniste (busseihin ja pysäkeille), jotta kaavailtujen kaarimallisen taksavyöhykkeiden B ja C osalta voisi paremmin löytää "minkä tahansa linjan, joka menee oikeaan suuntaan"?

 

Kuva 3: Hieno vaihtopysäkki Westendissä. Tässä onnistuu vaihto sujuvasti!

 

Tämä ei ole ehkä nopein tapa matkata, mutta loisi lukuisille linjoille kiinnekohtia, joiden hahmottaminen helpottaisi vaihtamista ja siten edistäisi esim. sujuvampaa vaihtamista sekä opettaisi HSL-alueen liikenneyhteyksien solmukohtia.

 

Koillisen suunnalla reissatessa Helsingissä voi huomata seuturajojen nousevan matkan tielle joidenkin pysäkkien ajaksi, minkä vuoksi Jakomäki - Mellunmäki välillä voisi kyllä katsoa läpi sormien, jos yhteys kulkee Rajakylän ja Länsimäen pysäkkien kautta tai pitäisi tehdä linja, joka kulkee täältä, mutta pysähtyy vaikkapa vain pari kertaa tai ei ollenkaan, mikäli raja on byrokraattisesti liian hankala. Vastaavia toisen kunnan puolella poikkeavia yhteyksiähän on useampiakin, muttei toki yhtä pitkältä matkalta. Esimerkiksi 47 ei pysähdy Vantaan puolella, mutta 70V pysähtyy Tapaninkyläntiellä Vantaan puolella. Miksei voida joustaa jo ennen kuin kaarijärjestelmä tulee toteutumaan (jos se toteutuu), koska jo tuo sisäisellä pääseminen Mellunmäestä Puistolaan, voisi parantaa merkittävästi mm. joukkoliikenteen nopeutta paikasta toiseen liikkuessa. (esim. 75A:n Suutarila - Puistola - Jakomäki -linjan pään voisi kääntää tällöin Suurmetsästä Mellunmäkeen tai Kontulaan.)

 

Kuva 4: Vaihtopysäkki kehä 1:llä on tuolla sillan kohdalla. Tässä joka päivä on vaarallisia tilanteita, kun bussi tulee pysäkille ja autot kehältä Hämeenlinnan väylälle. Onneksi vakavampaa ei ole vielä sattunut, mutta sekä tämän vaarallisuuden vuoksi että sujuvamman vaihdon osalta, voisi pysäkkijärjestelyä miettiä uudelleen.

 

 

Missä menet, Jouko?

 

Vantaalla ja Espoossa palvelulinjat olivat merkittyjä pysäkeille sydäntunnuksilla. Helsingissä sen sijaan tietoa linjojen reiteistä ei kovin paljoa matkan varrelta löytynyt. Palvelulinjoista on tehty hienot ja selkeät kartat, mutta ne huusivat poissaoloaan. Kenties asia on siten valmisteilla, mutta myös pysäkkimerkinnät tulisi saada paremmin esille Helsingin sisällä - vaikkapa vastaavilla sydäntarroilla.

 

Ehkäpä pitäisi harjoittaa kansalaistottelemattomuutta ja käydä itse laittamassa sydäntarroja Joukon pysäkkien kohdalle, jotta asia tulisi kuntoon :)

 

 

Reaaliaikaista tietoa liikennevälineisiin

 

Käytin itse 3G-yhteyksin toimivia laitteita reittitietojen saamiseen. Ainakin raitiovaunuista on nyt jo useampien vuosien aikana ollut reaaliaikaista tietoa kartalla, josta voi nähdä, missä linjat liikkuvat. Tietoa hyödyntävissä mobiilisovelluksissa voi mm. poistaa tiedot linjoista, joita ei etsi. Siten edes osin samaa linjaa käyttävien linjojen reaaliaikaisen paikkatiedon tuominen olisi hyvä lisä, kun joutuu miettimään, onko vaihtoyhteys mennyt nenän edestä tai onko vaihtoehtoinen yhteys tulossa takana, jolloin vaihtaminen myös lennosta voisi onnistua paremmin.

 

Olipa tekniikka tälle mikä tahansa, tarjoaa reaaliaikainen paikkatieto juuri sitä lisähyötyä, jolla joukkoliikenteestä voisi saada lisää kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Älypuhelinten yleistyessä toki kaikille tämä ei ole tarpeen, mutta ennen kuin kaikilla on oma älyluuri taskussa ja osaamista sen käytöstä riittävästi, voisi liikennevälineissä näkyvä lisätieto auttaa esim. siinä, millä pysäkillä poistuu, mikäli on mahdollista, että jopa edellä oleva kulkuneuvo voidaan saavuttaa myöhemmällä pysäkillä.

 

Tietoverkkoyhteydet (3G) toimivat melko hyvin, vaikka eri alueilla myös "keskellä Helsinkiä" voi yhteys muuttua GPRS-yhteydeksi, jolloin reittikarttojen latautuminen hidastuu jo sen verran, että tärkeä pysäkki tai kyyti voi mennä ohitse latautumista odotellessa.

 

 

Etuajassa pahempaa kuin myöhässä

 

Vaikkakin pysäkkitiedot ovat usein arvioituja aikoja, ei kaikissa kohtaamissani tilanteissa bussi ole voinut kiihdyttää niin paljoa lähtöpysäkiltä, että olisi ollut jo muutaman minuutin edellä pysäkiltä, jolta koitin hypätä jatkoyhteydelle. Erilaisen "älyliikenteen" alle laitettavista ideoista mm. joukkoliikennejärjestelmien vaihtoyhteyksien onnistuminen on paljon kiinni siitä, että bussit kulkevat mahdollisimman hyvin pysäkin ohi, kun niin on arvioitu. Etuajassa kulkeminen sotkee matkustustiedot erityisesti silloin, mitä kauempana keskustasta ollaan, koska se seuraava yhteys tulee kenties 20 minuutin päästä. Siksi muutama minuutti etuajassa tuntuu mielestäni pahemmalta kuin se, että bussi olisi 10 minuuttia myöhässä.

 

Tosin jos edelleen reaaliaikainen tieto olisi myös busseista, voisi nämä tilanteet ennakoida paremmin, joten todella toivon, että saataisiin edes kokeiluita, miten tieto linjalla olevista lähilinjoista saataisiin mm. bussien sisälle sijoitetuille näyttötauluille.

 

Järjestelyissä on toki syytä muistaa huolehtia mm. kuljettajien taukojen toteutumisesta. Mm. taukopaikoissa on puutteita. Siitä on maininta kilpailuttamissopimuspapereissa, jossa asiaa kehitettäisiin. Onko oikein, että käytännössä kuljettajat edelleen pakotetaan metsään pissalle?

 

Kuva 5: Työntekijöiden tauko-olosuhteissa on kehittämisen varaa mm. bussiliikenteessä.

 

 

Nopeutta poikittaisliikenteeseen

 

Matka bussilla Espoon keskuksesta Tikkurilaan kesti tuplasti enemmän kuin matka junalla Tikkurilasta takaisin Espoon keskukseen. Tämä kertoo erityisesti kaarimallisen taksajärjestelmän toteutuessa tarpeesta luoda lisää Jokerin kaltaisia yhteyksiä, joissa pidempi poikittaisyhteys saa liikennevaloetuuksia tai jolle luodaan "luovia ratkaisuja", jossa linja pääsee kulkemaan omaa "yksityistä" reittiä pitkin paikasta, jossa liikenne ruuhkautuu.

 

Esimerkiksi linja Espoosta Vantaalle voisi tarkoittaa linjan 535 osalta tarkastelua, kannattaisiko linjan kulkea kehä 3:n sijaan vaikkapa Kuninkaantien kautta Tuupakantielle, mikäli se voidaan ratkaista jollain sellaisella tavalla, mikä nopeuttaa liikennöintiä esim. harvemmalla pysäkkivälillä samalla, kun linja kulkee lähempänä kehä 3:n eteläpuolen asuin- ja työpaikka-alueita. Linja 540 kulkee Espoon keskuksesta lentokentälle Leppävaaran kautta, jolloin linja 535 voisi lentokentän sijaan yhdistää rantaradan (Espoo) päärataan (Vantaa/Tikkurila).

 

Linja 535 kuuluu kehittämisen alla oleviin linjoihin, joten siten tarkastelu sen osalta on ajankohtaista. Linjan 540 osalta vaadittaisiin tällöin toki laajempaa ja kenties tiheämpää vuoroväliä.

 

* * *

Ks. lisukkeeksi kuvakooste (29 Mt) tai kooste pienennettynä tiedostona esim. mobiililaitteisiin (2,2 Mt) tai sama PDF-tiedostona (4,1 Mt) Tiedostot kannattaa tallentaa levylle... selattavuus on huono selaimen kautta. Liikkuminen esityksissä toimii parhaiten nuolinäppäimillä.

 

Edelliset mielipiteet on kerätty muistiin, kun reissasin yli tuhat kilometriä pääasiallisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan busseilla heinäkuussa. 

 

 

Hannu Koponen

HSL:n hallituksen varajäsen (vas), Helsinki

 

(Kaksi tarkennusta 1.8. illalla)

 

PS. 1.8. kävin tekemässä lisäreissun kaartaen Espoosta aina Sipoon liitosalueille. Samalla matkalla huomasin Jouko-linjojen pysäkkimerkinnät, jotka joko olivat jääneet huomiotta tai olin kiinnittänyt huomiota niihin paikoissa, joissa ei ole varsinaista pysäkkiä, mutta Jouko-linjan kartalla sellainen on. Siten tarkennuksena se, että merkintöjä löytyy, muttei kaikkialta.

 

PS2. 1.8. tulivat myös painetut aikataulukirjat. Niistä löytää useampien pysäkkien (Kampin katutaso, Elielinaukio, Rautatientori, Herttoniemi, Itäkeskus, Pasila, Malmi, Puistola) laiturikartat. Nämä kartat sekä muutamat puuttuvat (ks. kommentit) tulisi saada näkyville myös esim. julisteina tai ainakin A4-tulosteina, jotta tieto eri bussien lähtöpysäkeistä olisi saatavilla riittävän hyvin. 

 

Liite, kuva 6: matkaamiani reittejä kartalla :)

 

 

(Kartta päivitetty viimeksi 3.9.2011 yli 2600 kilometrin jälkeen)