Lähdepaperi: HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2012

 

Miksi Jokeri 0 kulkisi vain Herttoniemeen?

Jos itäkeskus jää pois esim. turhasta dieselinkuluttamisesta Herttoniemen ja itäkeskuksen välillä suhteessa matkustajamääriin (rahoitustilanne s. 23 on sellainen, että yhteys itäkeskukseen on kannattamaton), niin eikö esim. Laajasalo/Yliskylä olisi tulevienkin suunnitelmien valossa alue, jonne Jokeri 0:n päätepysäkki kannattaa sijoittaa matkustajamäärien kasvamisen vuoksi (tuleva rakentaminen). Laajasalo on mielestäni alue, joka tulee aiheuttamaan Itäväylän ruuhkautumista, mikäli sinne ei saada vahvaa yhteyttä.

Ratkaisu voisi olla esim. linjan 89 yhdistäminen osaksi Jokeri 0:aa sekä mahdollisesti myöhemmin tarkastelua linjojen 88 ja 84 osalta, jos ratikkayhteys Lauttasaareen toteutuessaan parantaa läntisen Lauttasaaren suoria yhteyksiä keskustaan.

 

Jokeri 2 (570)

Myyrmäki on turhan aikainen päätepysäkki tuolla etäisyydellä keskustasta. Jokeri 2:n suunnitelmien osalta tulisi vahvemmin ottaa huomioon mm. kaarimallinen taksajärjestelmä ja yhdistää linja pitkälle Espooseen, esimerkiksi yhdistämällä 530 osaksi Jokeri 2:sta. Bussiliikenteelle on luotava Jokeri 1:n mallinen harvemmalla pysäkkivälillä ja esim. omilla liikennevaloetuisuuksilla sekä erityisreiteillä nopea poikittaisliikenneyhteys, joka kulkee kehä 1:n ja kehä 3:n välissä - myös Espoon puolella.

Jatkoon viitataan sivulla 37 mahdollisena jatkona Matinkylään kehä 2:n valmistuminen myötä. Poikittaisliikenteen kehittämisessä tällä kaaritasolla on kuitenkin huomioitava myös taksajärjestelmän muutokset, jolloin tulisi miettiä vaihtoehtona Espoon keskusta Matinkylän sijaan.

 

Liittymät laajemmaksi tarkastelukohteeksi! (liittyy: solmupisteisiin panostaminen)

Poikittaisliikennesuunnitelma on ansiokas ja tehty huolella. Sen pohjalta voisi ottaa tarkasteluun jatkossa liittymäalueiden vaihtopysäkkien etäisyyden toisistaan (mallia esim. Jokerista, 550). Useissa paikoissa kävelymatka on melkoinen, minkä vuoksi moni kyllä jättää käyttämättä Suomen sääolosuhteissa vaeltamiset pysäkiltä toiselle, kun matkaa voi kertyä jopa useita satoja metrejä. Usein olen kuullutkin moitteen, että joukkoliikennettä suunnittelevat tervejalkaiset miehet, jolloin esim. hitaammin liikkuvia ei huomioida tarpeeksi.

Tässä lienee tulisi keskustella yhteistyössä esim. Tiehallinnon/Destian ja ministeriön ym. tahojen kanssa, jotta löytyisi ymmärrys sille, että liittymät tulee suunnitella jatkossa ensiksi joukkoliikenteen käyttäjien ja sen jälkeen autojen näkökulmasta, koska autolle esim. 50-150 metriä pidempi kaari hiukan kauempana ei ole niin merkityksellistä kuin jalankulkijoille (ks. esim. kehä 1 ja Hämeenlinnanväylä" -> risteysalue on muutenkin turvaton, jossa bussit ovat joka päivä kaartamassa pysäkille ja samalla kehältä kaarretaan väylälle.

Sama tarkastelu tulee ulottaa kaikkialle HSL-alueelle keskeisien reittien osalta ja miksei yhteistyötahojen myötä viestiä tule viedä koko Suomeen! On nähtävä näiden liittymäpysäkkien rooli erityisesti vaihtopysäkkeinä säteittäisten ja poikittaisten linjojen välillä - eikä vain "lähtö-/päätepysäkkeinä".

 

Martinlaakso on keskeinen vaihtopysäkki

Miten pysäkki, jossa on 10 laituria ja jossa vaihdetaan linjalta toiselle voi jäädä Myyrmäen varjoon niin pahasti, ettei sitä luokitella edes luokan 3 keskeiseksi vaihtopaikaksi 2022? Ollaanko nyt siis karsimassa Martinlaakson linjat, vaikka Myyrmäen pysäkkialue on Martinlaaksoa ahtaampi?

Koska Martinlaakson ympäristöä rakennetaan edelleen ja alue tulee olemaan keskeinen varmasti myös jatkossa, tulee se sisällyttää keskeisten vaihtopaikkojen kehittämissuunnitelmaan mm. sujuvien vaihtojen ja matkustajainformaation kehittämisen näkökulmasta.

 

Linja 57 Kontulaan on hyvä, joten...

Kivikon eritasoliittymän valmistumisessa on syytä huomioida mm. aiemmin viittaamani ongelmat liittymien autokeskeisestä suunnittelusta, jossa joukkoliikenteen käyttäjät ja heidän vaihtoyhteydet pysäkiltä toiselle tulisi huomioida.

On hienoa, jos linja 57 alkaa löytämään potentiaalinsa. Siltä osin olisi hyvä miettiä mm. keinoja, miten linjaa voitaisiin nopeuttaa esim. sivulla 41 esitetyn nopeutuskohteiden osalta, sillä linjan reitti on erittäin sopiva poikittaisliikenteen kehittämiseen jatkossa myös yli kuntarajojen. Siten voisi tarkastella, voisiko Professorintien sillalta Munkkivuoressa saada liittymä esim. joukkoliikenteelle, jolloin linja voitaisiin yhdistää esim. jonkun (205?) Espoosta tulevan linjan kanssa, jotka kulkevat Turunväylää pitkin (205, 206, 212, 213, 280).

 

...voisiko Kontulaan yhdistää esim. 75A:n?

Kohtuus kaikessa, jopa joukkoliikenneyhteyksissä. On luonnollisesti mukavaa, että yhteyksiä on monesta paikasta moneen paikkaan, mutta koska Suurmetsään tuli mm. yhteys 577 Tikkurilasta, joka kiertää Malmin ja Suutarilan kautta, voisi mielestäni perustellusti miettiä, voisiko myös "Helsingin sisäisenä" linjana esim. 75A:n hännän kääntää vaikkapa koukkaamalla Vantaan puolelta (esim. Viestitietä pitkin) Helsingin puolelle Koskenhaantielle, jolloin päätepysäkki saataisiin sidotuksi metron kanssa. Tämä parantaisi merkittävästi Suutarila, Suurmetsä ja Jakomäki alueiden yhteyksiä itäiseen Helsinkiin.

Jokeri 2:n valmistuessa Kontulan rooli vain kasvaa, jolloin yhteys olisi siksikin perusteltu.

 

Malmin sivuuttaminen

Linjan 54 nopeuttaminen sivuuttamalla Malmi herättää minussa jonkinlaista vastarintaa, johtuen mm. Malmin aseman kehittämissuunnitelmista tulevina vuosina ja Malmin sairaalan roolin vuoksi kahta suurpiiriä (pohjoinen ja koillinen) palvelevana sairaalana. Tarkkaa kuvaa en kuitenkaan mahdollisista kärsijöistä nimen omaan linjan 54 osalta en saa muodostetuksi, joten voi olla, että ainakin sairaalaan liittyviä yhteyksiä voidaan parantaa esim. Jouko-linjojen liikennöintiä lisäämällä tarpeen mukaan.

 

Linjan 535 vahvistaminen

Oman kokemukseni mukaan linja tuntui hiukan heikosti löydetyltä. Voi olla, että tuolla etäisyydellä on totuttukin jo oman auton käyttöön. Jotta kustannukset ja hyödyt voitaisiin saada optimoiduiksi, voisi harkita, tulisiko esim. tällä linjalla kokeilla pikkubussien käyttöä, joita liikennöi käsittääkseni muutamia esim. Vantaan linjoilla. Täten voitaisiin saada nipistettyä kenties käyttökustannuksista ja reittien osalta voitaisiin löytää mahdollisesti osuuksia, joilla voidaan löytää persoonallisempia ratkaisuja, jotka ohittavat ruuhkaisimmat liikenneosuudet.

En täysin ymmärtänyt, mitä tarkoittaa Espoon keskuksen ja Martinlaakson välisen yhteyden vahvistaminen, mikäli yhteys toimii lentoasemalle saakka. Linjan käyttöastetta voisikin tutkia tarkemmin, olisiko syytä tehdä tästä esim. pilottikokeilu paremman käyttöasteen saavuttamiseksi. Samalla linjan reittiä voisi miettiä kehä 3:n osalta niin, saisiko sen esim. Hämeenlinnanväylän jälkeen lentokentälle kulkemaan kehän eteläpuolella lähempänä asuinrakennuksia esim. reittiä Kuninkaantie, Tuupakantie, Tulkintie Väinö Tannerin tielle, jonne se nykyisellään tulee kehältä.

 

Yhteenveto

Kokonaisuutena poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012 - 2022 on hyvä ja materiaalista näkyy, että sen eteen on tehty töitä. Muutoksista valtaosa on erittäin myönteisiä. Omat toiveeni olisi huomioida jokeri 0:n ja 2:n jatkot mahdollisimman pian.

Liittymäsuunnittelussa tulee tehdä kehittämisen tueksi taustakartoitus, jossa esillä olleiden linjojen osalta tutkitaan kaikkien vaihtopysäkkien etäisyydet paikoissa, joissa todennäköisesti olisi ainakin potentiaalisuutta sujuviin vaihtoyhteyksiin.

Vaihtopysäkeistä Martinlaakson ja Myyrmäen osalta tulee tarkastella molempia tasapuolisemmin, sillä Myyrmäen bussiterminaalin ympäristö on huomattavasti ahtaampi ja Martinlaaksossa on jo nyt varsin hyvä, useiden laitureiden vaihtoterminaali rakenteilla olevan ostoskeskuksen vieressä.

Kontulan ja Malmin osalta tarkastelua tulee jatkaa, kun mm. Jokeri 2, Kivikon liittymä ja Malmin aseman kehittämistoimen valmistuvat. Voi olla, että tällöin on tarkasteltava uudelleen ehdotettuja muutoksia toteutuneiden matkojen valossa.

Kehä 3:n suunnan poikittaisliikenteen osalta voisi tutkia pilottihanketta, jossa bussille haetaan pikkubussi ja reitti, joka kiertää ruuhkapaikat, jotta itse matkanteko sujuisi vauhdikkaammin. Tarkastelua tulisi tehdä liikennöintikustannusten kanssa myös matka-aikojen ennusteisiin kehällä sekä omalla reitillä, joka toivottavasti saadaan mahdollisimman hyvin asutuksen pariin.

Kokonaisuuteen liittyy myös vahvasti se, että matkustaja pysyy perillä vaihtoyhteyksistä. Tällöin on tärkeää, että mm. mobiililaitteiden tiedot pysäkeille saapuvista vuoroista ovat niin tarkkoja kuin on vain mahdollista. Etuajassa ajavat vuorot ovat vaihtoyhteyksissä erittäin ikäviä, mikäli vuoroväli esim. kehä 3:n tietämillä on puoli tuntia. Reaaliaikaiselle joukkoliikennetiedolle tulisikin ottaa mallia mm. raitiovaunujen paikkatiedoista. Tosin niiden osalta luotettavuus on pienentynyt, koska esim. linja 6 ja 8 ovat välistä vaihtaneet paikkoja ja välistä liikkuu "haamuratikoita", jotka eivät ole järjestelmässä.

Liite: Huomiot PDF-tiedostona
Esitys tiivistettynä: PDF, PPT, Keynote