Seurasin tänään työmatkallani nuorta poikaa, jonka matkakortti ei tuntunut toimivan hyvin. Kuljettaja päästi hänet sisälle bussiin Viikinmäen Jokeri-pysäkiltä ja hiukan alakuloinen poika pääsi matkaamaan eteenpäin. Poika istui viereeni takapenkille ja jäi pois samalla pysäkillä Hämeenlinnanväylällä.

Aikuiselle kohtalaisen pituista työmatkaani jatkaessani linjalla 47 poika hyppäsi yllätyksekseni samaan bussiin. Matka hänen osalta jatkuin parin pysäkin verran Kehä 1:n jälkeiselle pysäkille. Poika tuntui nuoremmalta kuin nuorempi poikani eli alle 10-vuotiaalta.

Palveluverkon karsimisen osalta ensimmäisissä versioissa perusteluissa oli maininta, kuinka palveluverkostoa voidaan karsia, koska nykyisin pääsee liikkumaan helpommin. Kyse ei ollut valitettavasti vain joukkoliikenteen mahdollisuuksista, vaan liikenneverkosto piti sisällään myös henkilöautoliikenteen mahdollisuudet.

Olipa kyseessä sitten mikä tahansa kunta esim. HSL:n alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi), on muistettava, että autoa ei ole käytössä kaikilla tai vaikka olisikin, ei sen käyttö kosketa kaikkia perheenjäseniä. Siten aamulla aikaisemmin töihin lähtevät vanhemmat (tai yksinhuoltaja) eivät voi ottaa koululaista kyytiin ja heittää odottelemaan "pariksi tunniksi" koulun pihaan.

Tulevat päätökset palveluverkoston supistamisesta edellyttävät siksi lisäresurssointia niille alueille, jotka kärsivät päiväkotien, koulujen, terveyskeskusten tai muiden palveluiden karsimisesta. Palveluiden tulee olla saavutettavissa.

Parempi vaihtoehto olisi, että palvelut voitaisiin säilyttää mahdollisimman laajasti kuntalaisten lähellä, mutta mikäli palveluverkoston karsiminen jatkuu, voidaan palvelutarjonnan heikentymisestä johtuvaa vajetta parantaa kehittämällä edes näiden alueiden joukkoliikenneyhteyksiä tiheämpinä vuoroväleinä ja suorempina (nopeampina) yhteyksinä sinne, missä ne palvelut yhä ovat saatavilla.